Miten arvoseteleiden ja lahjakorttien ALV-käsittely toimii

Arvoseteleiden verotusta yhtenäistettiin EU:ssa vuoden 2019 alusta lähtien, ja käytäntö on siitä lähtien ollut vakiintunut osa arvonlisäverolakia. Silti moni verkkokauppias sekoittaa edelleen yksi- ja monikäyttöarvoseteleiden verokohtelun, mikä voi johtaa virheisiin kirjanpidossa.

Arvonlisäverolaissa arvoseteli määritellään välineeksi, johon liittyy velvoite hyväksyä se tavaroiden tai palvelujen myynnin vastikkeeksi tai osaksi. Käytännössä arvoseteleihin kuuluvat siis muun muassa lahjakortit, prepaid-kortit sekä lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit.

Yhtenäinen sääntö selkeyttää käytäntöjä kansainvälisillä markkinoilla. Monilla verkkokauppiailla on toimintaa useissa maissa ja näin eri ALV-luokkia, joten yhtenäinen tapa toimia helpottaa arkea, kertoi Flashnoden silloinen toimitusjohtaja Lennu Keinänen muutoksen tullessa voimaan.

Kauppiaan kannalta maarajat ylittävä verotus on edelleen monimutkaista, ja moni verkkokauppa turvautuukin veroasiantuntijapalveluihin kansainvälistyessään.

Muutos koskee vuoden 2019 alusta liikkeelle laskettuja arvoseteleitä

Muutos koski 1. tammikuuta 2019 ja sen jälkeen liikkeelle laskettuja arvoseteleitä - sitä ennen myytyihin tai liikkeelle laskettuihin arvoseteleihin muutos ei vaikuttanut. Kivijalkakaupassa arvosetelin myöntämispäivän tarkistaminen on helppoa, mutta verkkokaupan puolella se vaatii tarkkuutta järjestelmien ylläpidossa.

Yksikäyttö- vai monikäyttöarvoseteli?

Arvosetelit jaetaan kahteen pääluokkaan: yksikäyttöarvoseteleihin ja monikäyttöarvoseteleihin. Syy erotteluun on erilainen verotus: yksikäyttöarvosetelillä voi ostaa vain yhden verokannan alaisia tuotteita, kun taas monikäyttösetelillä verokanta ei ole ennalta määritetty.

Kun esimerkiksi kirjakaupan lahjakortilla saa lunastettua vain kirjoja (ALV 10 %), on kyse yksikäyttöarvosetelistä. Jos taas lahjakortti on päivittäistavarakauppaan, on kyse monikäyttöarvosetelistä, sillä lahjakortilla saa lunastettua tuotteita useasta eri verokannasta (esim. ALV 14 ja 25,5 %).

Milloin arvonlisävero maksetaan?

Arvonlisäveron maksun ajankohta riippuu siitä, onko kyse yksi- vai monikäyttöarvosetelistä.

Koska yksikäyttösetelin arvonlisäveroprosentti on tiedossa jo silloin, kun se lasketaan liikkeelle eli annetaan asiakkaalle, tavaran tai palvelun myyjän on suoritettava vero jo arvosetelin myyntihetkellä. Veroa ei enää suoriteta uudestaan, kun asiakas lunastaa tuotteet arvosetelillä.

Monikäyttöseteliin liittyvien tavaroiden tai palveluiden myynti sen sijaan verotetaan vasta, kun tavarat tai palvelut toimitetaan tai suoritetaan arvoseteliä vastaan. Veroa ei siis makseta arvosetelin luovutustilanteessa, vaan vasta silloin, kun myyjällä on tiedossa, mitä asiakas haluaa arvosetelillä lunastaa ja näin ollen myyjä tietää tuotteiden ALV-kannan. Jos monikäyttöarvoseteliä ei lunasteta lainkaan, siitä ei synny suoritettavaa veroa myyjälle.

Myös arvoseteleiden jakelu on verotettavaa

Arvoseteleiden jakelusta perittävät palkkiot kuuluvat arvonlisäverotuksen piiriin. Jakeluun lasketaan esimerkiksi liikkeeseenlasku, välityspalvelu sekä maksupalvelu, eikä näitä palveluita useissa tilanteissa pidetä enää verottomina rahoituspalveluina vaan verollisina jakelu-, markkinointi- tai muina vastaavina palveluina. Jakeluun sovelletaan yleistä verokantaa (25,5 %).

Ajantasaisen ohjeistuksen arvosetelien verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta.

Automaatio auttaa pitämään ALV-käsittelyn oikeana

Arvosetelien oikea ALV-käsittely vaatii verkkokaupalta tarkkuutta, erityisesti kun myynnissä on sekä yksi- että monikäyttöarvoseteleitä eri verokannoilla. Kun verkkokauppa ja taloushallinto on integroitu keskenään, arvosetelien myynti- ja lunastustapahtumat kirjautuvat automaattisesti oikealla verokannalla ja oikeaan ajankohtaan, eikä käsityötä tai virheriskiä jää kirjanpitoon.

Päivitetty elokuussa 2026